•Kasvaa Afrikan sademetsäalueilla, laajalle levinnyt.
•Rönsyilevä kasvutapa, kuten mansikalla.
•Tunnettu voimakkaan sinisistä marjoistaan.
•Marjoissa ei ole mitään syötävää, kuori on paksu ja voimakkaan sininen.
•Linnut koristelevat pesiään marjoilla, mikä edistää kasvin leviämistä.
•Kukkii sisällä? Ei ainakaan vielä.
•Kastellaan pintamullan kuivuessa (ylin 5-10 cm).
•Ilmava kasvualusta, kasvaa hyvin myös altakastelu ruukussa.
•Ei suoraan auringonvaloon, viihtyy hyvin itä ja länsi ikkunoilla.
•Matala ja leveä ruukku on paras, tällöin rönsyt saa ohjattua multaan juurtumaan.
•Nuorennetaan latvomalla (HUOM! Olen vasta leikannut yhden latvan, kokeilu vielä kesken).
•Lisätään rönsyistä.
•Talvela kasvuteltan ilmankosteus oli 30-40 %, mikä ei haitannut kasvien kasvua tai kuivattanut lehtiä.
•Rönsyjen juurruttaminen on tärkeää siistille kasvulle, päävarrella on muuten vaikeuksia pysyä pystyssä.
•Sietää kuivumista, muutaman kerran juuripaakku oli päässyt kokonaan kuivaksi ja kasvi tokeni siitä nopeasti, naarmuitta.
•Alhainen valontarve. Kasvaa aluskasvina sademetsässä.
•Vahva fitness, kestää hyvin stressi tekijöitä.
•Tokeni rankasta purkituksesta nopeasti, muutamassa päivässä.
•Pistokkaita on helppo ottaa ja juurtuu helposti. Vielä on kokeiltavana saako rönsyjen varsistakin pistokkaita.
Pollia condensata eli marble berry. Suomen kielistä nimeä tälle ei ole ja tietoa löytyy muutenkin hyvin vähän. Itse olen nimennyt kasvin helmimarjaksi tai poljaksi, mikä tulee sen latinan kielisestä nimestä. Siemenet tilasin 2025 tammikuussa Onszadenilta. Toimituksessa kesti postilla oma-aikansa ja pelkäsin että siemenet olivat saaneet kokea vähän pakkastakin. Tämä ei kuitenkaan ilmeisesti haitannut niitä, sillä itäminen oli siitä huolimatta varsin hyvä. Itämisaika oli 3-4 kuukautta.
Tiedonpuutteen takia siementen tilausvaiheessa minun täytyi vain luottaa sivuston omiin idätysohjeisiin. Kun yritin selvittää kasvin kasvuvaatimuksia, informaatiota löytyi siitäkin varsin heikosti. Paras lähde mistä sain edes jotain kasvatusohjeita, oli ranskalaisen tutkijan kirjoitelma kasvista 1950-luvulta. Onneksi useampiin huonekasveihin pätee samanlaiset hoitotavat ja tämän esiintyvyysalueesta pystyi päättelemään osan. Esimerkiksi ajattelin sen kuuluvan sademetsän aluskasvillisuuteen, joka tarkoittaa että kasvi nauttii korkeasta ilmankosteudesta, se tyypillisesti saa vähän valoa ja sen pitää kestää todella kovaa kilpailua olosuhteissaan.
Yksi hyvä keino elinolojen arvioon, jonka olen oppinut, on seurailla luonnollisen esiintyvyysalueen sääennusteita ja päätellä niistä, mitä kasvi voi kestää. Keskeltä Afrikkalaista sademetsää on tosin hivenen vaikea löytää ennusteita, mutta syvällä niiden sisällä sijaitsevat kylät ja kaupungit saavat kelvata. Näitä tiirailemalla huomasin, että kasvin elinalueilla on lähes aina vähintäänkin pientä tihkua ja ~30 °C. Lämpötilan saavuttaminen taitaa onnistua Suomessa vain kesällä ja tihkusateen luoma ilmankosteus vaatisi oman kasvihuoneen. Toivoin kuitenkin että kasvi tyytyisi hieman vaatimattomampiin oloihin ja että sen korkea fitness kompensoisi näiden kanssa.
Yhden vuoden kasvun jälkeen kasvit ovat kasvaneet melkoisesti. Kasvin kestävyys on jopa ylittänyt odotukseni ja olen hieman yllättynyt että se ei ole lajina suositumpi. Pääversolla on pituutta korkeimmassa jo ~30 cm ja rönsyjä on tullut kymmeniä. Istutin yhden viikko sitten leveämpään ruukkuu, jotta kasvi pääsisi mukailemaan enemmän luonnollista kasvutapaansa. Täytyy päivittää kuvia kasvukauden lopuksi, jotta näkee kuinka se on kehittynyt. Vuoden kasvatuksessa olen oppinut hyvin tästä lajista ja olenkin kirjannut ylös tietojani kohtiin: Hoito-ohjeet ja Havainnot.
